KYLÄN HISTORIAA
Alkuaikoina Kankaisilla oli kolme isoa taloa ja lisäksi viisi valtion torppaa. Nämä torpparit omistivat noin 70-80 hehtaaria maata ja niiden ympärille muodostui asutusta sekä maanviljelystä. Tästä sai Kankaisten kylä alkunsa.
Kylän pääasiallisena elinkeinona on alusta asti ollut maanviljely ja karjanhoito. Vielä noin 30 vuotta sitten lähes kaikki vakituiset asuintalot olivatkin maatiloja. Pikkuhiljaa kuitenkin rakennettiin lisää omakotitaloja ja olemassa olevat karjatilat ovat lopettaneet yksi toisensa jälkeen. Tänä päivänä karjatiloja on kylällä vain yksi, mutta viljelytoimintaa on vielä jonkin verran.
Kylältä on löytynyt aikanaan myös kolme kauppaa. Ne ovat sijainneet Taulun talossa, Tuure Hintikan talossa Hohontien varrella sekä Punaisentorin tuntumassa. Postitoimipaikkojakin on ollut kaksin kappalein, Taululla ja nykyisen Myllyntien alkupäässä. Myös oma Vuorkosken mylly on palvellut entisaikojen kyläläisiä samaisen tien varrella.
Koulu on Kankaisilla ollut vuodesta 1922 lähtien. Aluksi koulu toimi Taulun ja Saaren taloissa. Oma uusi koulurakennus saatiin vuonna 1936. Se toimi yksiopettajaisena vuoteen 1943 saakka, jolloin perustettiin toinen opettajan virka. Uuden viran myötä koulu sai myös lisää tilaa, kun rakennettiin toinen asunto ja keittola.
Ensimmäinen puhelin Kankaisille tuli vuonna 1932 Saaren taloon. Toinen puhelin asennettiin vuonna 1948 ja vuosina 1957-58 valtio rakensi puhelinkeskuksen kauppias Tuure Hintikan taloon. Siitä eteenpäin puhelimet yleistyivät myös laajemmalti koko kylällä.
Vuonna 1955 sytytettiin kylän ensimmäinen sähkövalo. Koululla pidettiin ns. Valon juhla, johon kaikki kyläläiset olivat tervetulleita. Sähköt saatiin kaikille halukkaille, mutta koko kylän sähköistys jatkui aina 1960- luvulle saakka.
Muisteluita kylän historiasta
Peltoa raivattiin pääasiallisesti pelkkä kuokka työvälineenä. Vain kovilta mailta kantoja irrotettiin raivaustraktorilla. Koneistukselle oli tarvetta, mutta laitteiden tarjonta oli vähäistä ja hankintahinnat olivat kohtuuttomia ajateltaessa siirtolaisten ja rintamamiesten resursseja.
Ratkaisuna ongelmaan Hohon ja Kankaisten asutustilalliset perustivat vuonna 1950 Haukipuro nimisen osakeyhtiön, jonka tarkoituksena oli perustaa koneasema maataloustyökoneita varten. Osakkaina Hohon kylältä olivat Vilho Honkanen, Toivo Harjaluoma, Sergei Jaskanen, Johannes Saimo, Jalmari Nyman ja Pekka Puttonen. Kankaisten kylältä osakkaina yhtiössä olivat Aadolf Hokkanen, Matti Hokkanen, Matti Ijäs ja Hjalmar Orell’. Osakeyhtiö hankki vuoden 1951 kevät töihin maataloustraktorin, uutismaa auran ja rulla äkeen. Vuonna 1952 yhtiö hankki kenttäsirkkelin, puimakoneen, silppurin lietsoineen ja peräkärryn. Hankittu traktori oli paikkakunnan ensimmäinen, ja sillä tehtiin töitä kolmen kunnan; Hankasalmen, Laukaan ja Toivakan alueella. Myös kantatilalliset käyttivät yhtiön palveluja, etenkin uudismaiden kynnössä.
Peltoja raivattiin lisää ja yhtiön resurssit eivät riittäneet tyydyttämään koneiden käyttötarvetta. Yhtiö purettiin vuonna 1958 ja koneet siirtyivät yksityisomistukseen; lukuun ottamatta kenttäsirkkeliä, jonka osti August Orell’, koneet siirtyivät Johannes Saimolle.
Savotat olivat niitä hommia, joita Kankaisten kylällä tehtiin talvisin. Valtion metsissä niitä oli paljon ja esimerkiksi Ronnikossa oli suuret savotat joka vuosi, samoin Kangasniemen suurilla metsätiloilla. Hakkuista saaduilla rahoilla hoidettiin sitten perheiden välttämättömiä kuluja.
Muusta toiminnasta kylällä voitaisiin mainita esimerkiksi pienet puunhankkijat, jotka ostivat valtion maalta kaatuneita puita ja hakoja. Näistä sitten veistettiin ratapölkkyjä, jotka myytiin Valtion rautateille. Sitten oli teurastustoimintaa, jota harjoitti om. Onni Suuronen. Teurastustoimintaa harjoittavat ostivat elukoita, teurastivat niitä ja myivät ruoaksi.
Kylältä on löytynyt aikanaan myös kolme kauppaa. Ne ovat sijainneet Taulun talossa, Tuure Hintikan talossa Hohontien varrella sekä M. Pylväläisen kauppa Punaisentorin tuntumassa. Postitoimipaikkojakin on ollut kaksin kappalein, Taululla ja nykyisen Myllyntien alkupäässä. Myös oma Vuorkosken mylly on palvellut entisaikojen kyläläisiä samaisen tien varrella.
Taululla oli myös sahalaitos. Lokomobiili pyöritti raamia ja lautaa tuli. Samassa laitoksessa oli mylly 1930-luvun alkuvuosina. Sahatavaraa valmistettiin myyntiin ja myös paikkakuntalaisten tarvitsemat rakennustarvikkeet sahattiin täällä. Myös isäni, Eemil Laitinen harjoitti puutavaraliikettä vuosina 1930-37. Puutavaraa ostettiin pitkin Makkolan kyliä ja se myytiin enimmäkseen Haarlan Selluloosa Oy:lle ja ratapölkkyinä Rautatiehallitukselle. Anselm Oksasen omistamassa vesimyllyssä jauhettiin vilja jauhoiksi. Myllyllä oli myös paja, jossa tehtiin kaikki kyläläisten kaipaama sepän työ, olipa siellä pärehöyläkin.
Koulu on Kankaisilla ollut vuodesta 1922 lähtien. Aluksi koulu toimi Taulun ja Saaren taloissa. Oma uusi koulurakennus saatiin vuonna 1936. Se toimi yksiopettajaisena vuoteen 1943 saakka, jolloin perustettiin toinen opettajan virka. Uuden viran myötä koulu sai myös lisää tilaa, kun rakennettiin toinen asunto ja keittola.
Ensimmäinen puhelin Kankaisille tuli vuonna 1932 Saaren taloon. Toinen puhelin asennettiin vuonna 1948 ja vuosina 1957-58 valtio rakensi puhelinkeskuksen kauppias Tuure Hintikan taloon. Siitä eteenpäin puhelimet yleistyivät myös laajemmalti koko kylällä.
Vuonna 1955 sytytettiin kylän ensimmäinen sähkövalo. Koululla pidettiin ns. Valon juhla, johon kaikki kyläläiset olivat tervetulleita. Sähköt saatiin kaikille halukkaille, mutta koko kylän sähköistys jatkui aina 1960- luvulle saakka.
Historiatiedot perustuvat Elsa Lerkkasen ja Mauri Laitisen muisteloihin.
LUONTOKOHTEET
Kankaisten kylämaisemaan kuuluu sekä peltoa että metsää. Varsinaisesti kylän alueella ei ole muita vesistöjä kuin Hautajärvi, joka kyläläisten suussa taipuu Taulun lammeksi, mutta heti rajojen tuntumassa sijaitsevat Iso- Kankainen, Leppänen sekä Lapinjärvi.
- Tauluntien läheisyydessä sijaitseva Hautajärvi ja sen takana kohoava Hautavuori ovat hieno lähikohde luonnosta kiinnostuneille. Kohteet sijaitsevat lähellä Taulun kartanoa. Hautajärvellä viihtyvät keväi
sin joutsenet ja tietenkin tavanomaiset; vesilinnut lokit ja sorsat. Hautajärvellä asustaa lisäksi Kanadan-majava yhdyskunta, jonka pesä sijaitsee järven pohjoispäässä.
Hautavuoren päältä avautuu mainiot näkymät kauemmaskin. Hautavuoren toinen puoli on jyrkkää kalliota ja toisella puolella on mahtava siirtokivilohkareikko, jota rinnalla tuntee itsensä pieneksi. Lohkareikko kätkee muutamia luolia ja metsä vuorella on luonnontilassa.
Hautavuoren eteläpuolella sijaitsee akonhauta eli jääkauden jäiden sulamisvesien muodosta laaja pyöreä suppa, painauma maastossa. Järven ympäri kulkee luontopolku, jolta on myös merkitty yhdysreitti Rummakon luontopolulle (välimatka Rummakolle 6 km). Luontopolun alkupiste sijaitsee Taulun Kartanon riihen viereisellä pellolla. Taulun kartanon alueella sijaitsee myös perinneniittyjä. Kartanon rantaniityltä löytää mm. valtakunnallisesti merkittävän ketonoidanlukon ja muita harvinaisia niittykasveja.
- Lapinjärvi sijaitsee Hohontien ja Lapinjärventien välissä. Se on laajalti tunnettu lintutornistaan. Lapinjärvi on Keski-Suomen parhaimpia lintujärviä, jolla pesii uhanalaisia ja harvinaisia vesilintuja, kuten mm. puna- ja tukkasotkia, mustakurkku-uikkuja, lapasorsa ja heinätaveja.
Järvi on tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka ja siellä lepäilee runsaasti monenlaisia vesilintuja ja kahlaajia.
Keväisin järvellä voi nähdä suuria määriä joutsenia ja kesällä usein ruskohaukkoja. Myös luhtahuitteja voi havaitaan kesäisin. Lapinjärvellä ja läheisillä Kankaisten pelloilla on havaittu useita harvinaisuuksia, kuten: amerikantukkasotka, jalohaikara, punapäänarsku, punajalkahaukka, arosuohaukka ja mustatiira.
KYLÄSUUNNITELMA
Kyläsuunnitelma on kyläläisten tahdonilmaisu oman kylän tulevaisuudesta ja sen sisällöstä päättävät kyläläiset. Kankaisten kyläsuunnitelma on päivitetty vuonna 2016 ja suunnitelmaa on käytetty laajalti kylän kotisivujen tausta-aineistona.
Kyläseura kartoitti suunnitelman pohjaksi kyläläisten mietteitä oman kylän tilasta postilaatikkokyselynä Kankaisten kylän alueella helmi-maaliskuussa 2016. Kyselylomakkeita jaettiin n. 100 kpl alueen talouksiin (1 kysely / talous). Kyselyjä palautettiin 19 kpl. Vastaajat edustivat varsin kattavasti kylän eri-ikäisiä asukkaita.
Kyselyn perusteella kylän tulevaisuus nähdään pääosin positiivisessa valossa. Lähes kaikki vastaajat kokivat Kankaisten kylän ilmapiirin kehittyneen viime aikoina vähän parempaan tai selvästi parempaan suuntaan. Lähitulevaisuuden tärkeimmäksi tavoitteeksi muodostui kyläkoulun säilyttäminen ja kehittäminen alueen toimintakeskuksena. Kyläläisillä on vahva halu kehittää kylää niin, että se toimisi myös tulevaisuudessa eri-ikäisten ihmisten viihtyisänä elinympäristönä.
Kyläsuunnitelma on tiivistetty taulukoksi, joka sisältää lähitulevaisuuden tavoitteet ja toimenpiteet kylän kehittämiseksi.
Linkki laadittuun suunnitelmaan: